lauantai 26. marraskuuta 2016

Satuoopperaako?


26.11.2016 Engelbert Humperdinckin ooppera Hannu ja Kerttu sekä Einojuhani Rautavaaran ooppera Tietäjien lahja Musiikkitalossa Helsingissä

Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen Joulun tarinoita -tuotannossa nähtiin kaksi toisiinsa yhdistettyä oopperaa: Humperdinckin Hannun ja Kertun (Hänsel und Gretel) keskellä esitettiin lasten unena Rautavaaran vuonna 1994 säveltämä Tietäjien lahja. Tätä seurasi väliaika, jonka jälkeen nähtiin Hannun ja Kertun loppuosa. Tuotannon ensi-illan musiikinjohdosta vastasi Markus Lehtinen. Varsinkin oopperaillan loppupuolella orkesterista irtosi sen kokoon nähden yllättävän muhevaa romanttista sointia.

Hannun ja Kertun tarina on varmasti Grimmin veljesten satuna kaikille tuttu. Humperdinckin myöhäisromanttinen ooppera on hyvin suosittu, ja sitä esitetään usein lapsille suunnattuna satuoopperana. Vaikka säveltäjä itsekin nimesi teoksen Märchenoperiksi, ei se ole mitenkään leimallisesti lastenooppera - tätä käsitystä tukevat niin libretto, musiikki kuin oopperan kestokin. Pidin Vilppu Kiljusen ohjauksesta, joka tuntui olevan asiasta samaa mieltä. Kimmo Viskarin suunnittelema visuaalinen ilme oli vaikuttava ja varsinkin Noidan piparkakkutalon toteutus ilmapalloista oli uskomattoman hieno.

Kaikki Humperdinckin oopperan solistit onnistuivat oikein hyvin. Ihailin paitsi linjakasta ja luonnollista laulamista, myös useimpien solistien hyvää näyttelijäntyötä. Pääosissa olivat Ylva Gruen Hannuna ja Alina Koivula Kerttuna. Isän roolin teki Samuli Takkula ja äidin roolin Annika Leino. Muissa tehtävissä olivat Marika Hölttä (Nukkumatti), Aurora Marthens (Kastekeiju) ja Elisabet Petsalo (Noita).

Tietäjien lahjan esitykseen en ihastunut yhtä paljon. Rautavaaran musiikki oli hienoa ja oikeastaan ainoa osa, joka miellytti minua varauksettomasti. Säveltäjä laati itse libreton O. Henryn tarinan The Gift of the Magi pohjalta. Kertomuksen levittäminen ja mm. henkilöiden lisääminen eivät olleet asialle eduksi. Kiljusen ohjaus vielä korosti libreton epäuskottavia piirteitä, joten kokonaisuus jäi jotenkin epäselväksi - 1970-luvun hengessä. Tietäjien lahjaa ei ole nähty aiemmin lavalla, vaan ainoastaan televisio-oopperana. Hienoa, että tämä puute tuli nyt korjatuksi, mutta anekdootiksi teos ansaitsee jäädä.

Tietäjien lahjassa esiintyivät Silja Aalto (Minna), Tiitus Ylipää (Joel), Visa Kohva (Herra Salomon), Elisabet Petsalo (Saaban Kuningatar) ja Matias Haakana (Zoff Musunoff). Solistien taso ei ollut yhtä korkea kuin Hannussa ja Kertussa; parhaimman vaikutuksen minuun teki Haakana.

2 kommenttia:

  1. Vilppu Kiljunen on nimi, joka on jäänyt mieleeni nähtyäni hänen mielenmaisemiaan lavalla - punainen valo. Musiikkiin verrattuna mielestäni vilppiä. Kerran näin erään kammottavan mauttoman mainoksen tulevasta esityksestä Kansallisoopperassa, sitten ohjaajan nimen, naurahdin ja kävelin ohi. Sääli musiikkia, mutta silmät kiinni en suostu olemaan paikalla.

    VastaaPoista
  2. Täytyy tunnustaa, etten ole itsekään suuri Vilppu Kiljusen ohjausten fani. Mieleeni on jäänyt joitakin kamalia kokemuksia, mm. Naamiohuvit-floppi Kansallisoopperassa (olisiko ollut vuonna 2010?). Mutta kyllä positiivisiakin muistoja on jokunen kertynyt, esimerkiksi Kiljusen ohjaus Hindemithin Cardillacista oli toimiva ja hieno (näin sen viime vuonna Rahvusooper Estoniassa). En siis ole kokonaan menettänyt uskoani...

    VastaaPoista